lauantai 29. heinäkuuta 2017

Parempia päiviä


Mikä helpotus. Eilen käytiin Jönssin kanssa Tampereen klinikalla kontrollissa ja nyt voin huokaista helpotuksesta ainakin taas toistaiseksi. Jönssin jalka on parantunut hyvin, haava on kuivunut ja pienentynyt. Mikä parasta; luukalvo ei ole tulehtuntut ja se 5 millin irtopala on nyt niin siististi "paikallaan", että se tuskin tulee häiritsemään käyttöä. Ainoana vaarana on vielä se, että jos palanen jostain syystä päättääkin lähteä tunkemaan vielä ulos jalasta haavan kautta. Eläinlääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että melko varmasti se pysyy jalassa harmittomana.

Karsinassa Jönssi saa viettää vielä viikon, jotta minimoidaan riski siitä, että se päättääkin tarhaan päästessään vetää sellaiset rodeot, että jalka aukeaa uudestaan. Jönssiä saa alkaa kävelyttää selästä 30-60 minuutin lenkkejä, jos se vain pysyy käsissä. Taluttaessa se on ollut taas hiukan arvaamaton, ihan kuin se olisi parissa viikossa taantunut viiden vuoden takaiseen, kun se saapui minulle. Silmät pyörii päässä ja Jöppis saattaa yht'äkkiä singota kaikki neljä jalkaa ilmaan. Päätä se myös pyörittelee aivan raivoisasti. Ehkäpä se palautuu takaisin normaaliksi laiskaksi itsekseen. Toivottavasti.

Jönssin koppiloma on sujunut muuten hyvin. Alkuviikosta se ei pariin päivään syönyt. Eläinlääkärit varoittelivatkin siitä, koska antibiootti oli niin pahanmakuista, että Jönssi saattaisi lopettaa syömisen kokonaan. Parin päivän nirsoilun jälkeen se tajusi, että ehkä on parempi vain syödä pöperöt naamaan ja nauttia. Jönssi on ollut aika lellitty nyt viimeisen viikon. Sillä on ollut tarjolla mm. ruissipsejä, melassia ja mashia. Ruissipseistä on tullut ihan Jönssin lemppareita.

Voi että olen niin onnellinen siitä, että Jönssi tulee täysin kuntoon. Pakko sanoa, että kävin mielessäni kaikki mahdolliset vaihtoehdot siitä mitä olisi voinut tapahtua. Murtunut koipi ei kuitenkaan ole mikään pikku juttu hevosella. Eikä syvä haava, joka oli ihan nivelen vieressä. Myös jänteet kulkivat juuri vaaravyöhykkeellä. Aikamoinen tuuri, että Jönssi ylipäätään tulee vielä käyttöhevoseksi.


 ---


Tänään Sakari oli kansallisessa poninäyttelyssä Ypäjällä. Yllättäen olen taas tyytyväinen ja Sakke ylitti odotukset. Arvostelun haen huomenna, kun palautetaan kaikkien ponien numerot samaan aikaan. Tänään mukana oli siis Sakari ja Sakarin velipuoli Tiivitaavi 3v. 

Sakari oli hiukan suurella egolla varustettu, kun se päätti ottaa trailerissa äidiltään perityn sitruunailmeen söpölle naamalleen ja pelotteli Tiivitaavia, joka on vähän herkempi ja oli sitten aivan Sakarin tossun alla trailerimatkan. Oikeasti pojat tulivat hyvin toimeen keskenään.

Kehälle kävellessä Sakari esitti raavasta miestä ja rohkeasti käveli maastoesteiden seassa eikä taaskaan pelännyt mitään. Se oli erittäin pörheänä, mutta ei tehnyt mitään häsläystä typerämpää. Kehässä se tuntui tietävän, että tänään pitäisi juosta ja antaa kaikkensa. Se oikeasti liikkui! Aina Sakella on ollut ongelmana, että se ei tarpeeksi käytä takapäätään, johtuen varmasti kasvusta, mutta tänään se käytti sitä. Muutaman kerran se loikkasi ihan laukallekin innostuessaan...Hups.

Sakari suostui seisomaan melko paikallaan tänään. Yleensä se rupeaa rimpuilemaan ja häseltämään, mutta nyt se oli suht nätisti.

Sakari palkittiin 1palkinnolla! Se on saanut aina vain kakkosia, mutta heti kun se vähän panosti liikkumiseen niin ykkönen tuli. Sakari oli myös luokkavoittaja, ihan huippua! Tuomari vielä kehui, että todella hieno käynti cobiksi ja Sakarista tulee upea käyttöhevonen <3 arvatkaa="" div="" hienoin="" maailman="" mielest="" mulla="" omasta="" onko="" poni="">

Parhaan cobin tittelistä taistellessa oli vastassa Tiivitaavi ja sellainen superhienosti liikkuva tamma. Sakari ei ihan näille pärjännyt, mutta minulle se on silti paras. Tiivitaavihan oli sitten vielä toiseksi paras suomessa kasvatettu poni, joten tässä tapauksessa me ei yhtään häpeillä. Taso oli kova ;)

Tiivitaavi ja Sakari, Tiimiponit!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti