sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Laatuponikilpailu


Vihdoinkin laatuponikuvat ovat koneella ja on hetki aikaa kirjoittaa tapahtumat ylös. Meidän tiimiltä lähti mukaan melkoisen monta ponia, joten päivä oli melkoisen kiireinen.
Aulangolle saavuttiin hiukan viimetingassa, hevoset talliin ja ensimmäiset äkkiä valmiiksi rakennearvosteluun. Yksi laittoi poneja kuntoon tallissa ja kolme meistä vei niitä arvosteltavaksi. Itse vein ensimmäiseksi Sakarin arvosteltavaksi, joten ehdin laittaa sen kuntoon itse.

Kenttä oli ihan hirveän märkä ja sen jälkeen kun olin esittänyt siellä pari ponia niin olin yltäpäältä kurassa ja kengät märkinä. Lisäksi tuollaisessa juoksuhiekassa juokseminen vei kaikki voimat heti alkuunsa. Olo oli jo melkein kaikkensa antanut, kun selvittiin ponien kanssa rakennearvostelusta pois.

Irtohypytysurakka oli melkoinen. 2-vuotiaiden luokassa neljä meidän poneista oli peräkkäin. Siinä oli kiirettä taas kerrakseen, kun piti saada ponit toinen toistensa jälkeen suorittamaan. Voisin sanoa, että viimeisten ponien kohdalla alkoi olla jo jonkinlainen rutiini tuohon hommaan.

Sakari oli numerolla 12, ennen Sakaria hyppäsi Vilho, joka oli myöskin meidän tiimissä. Sillä välin, kun Vilho suoritti niin itse kiiruhdin laittamaan Sakarin esiintymiskuntoon. Olin oikein panostanut ja ostanut Sakarille ihan omat Lamicellin suojat, luojan kiitos ne olivat jopa sopivat!

Showtime, maneesissa Sakari otti kaiken ilon irti ja kirmaili villisti minne huvitti. Luojan kiitos se ei ehtinyt keksiä paeta mistään, mutta yleisöön se yritti tutustua kurkkimalla laitojen yli katsomoon ja kun hätistelin Sakaria menemään eteenpäin niin se pukitti ja melkein potkaisi minua naamaan. Onneksi vain melkein, maistoin kuitenkin hiekan suussani. Tuhma poni.
Sakari oli melkoisen vekkuli ja voisin väittää, että se olisi voinut olla parempikin, jos se ei olisi keskittynyt kaikkeen typeröintiin mitä se nyt ehti tehdä. Onneksi se suoritti noinkin melkoisen hyvin ja arvosteluun olen erittäin tyytyväinen!



Sakari yllätti ja sijoittui jopa neljänneksi. Niin monta hienoa ponia ja minun liitokavioni oli neljäs! Ihan huippua. Sakari sai palkinnoksi pari ruusuketta, jotka se heitti vesiautomaattiin, msm-purkin sekä kivennäissäkin. Ihan saatiin taas "rahalle vastinetta" ja mikä tärkeintä paljon kokemusta sekä jotain mitä voidaan muistella vielä vanhana. Aivan varmasti ollaan taas ensi vuonna mukana.

(Lisään Sakarin arvostelun tähän vielä myöhemmin, kunhan muistan käydä hakemassa sen vanhemmiltani.)

En voi olla ihastelematta näitä kuvia. Niin upeita ja niin upea on poni. Sakari näyttää melko suurelta, kun se oikein ryhdikkäänä kirmaili menemään. 2.10. Sakarilla on vielä Hippos-näyttely, joka onkin sitten tämän vuoden viimeinen näyttely. Mitäköhän tekemistä sitten keksitään, kun ei ollakaan joka viikonloppua joissain ponikekkereissä!



tiistai 5. syyskuuta 2017

Laatuponeihin valmistautumista


Sir Sherlockponiini osallistuu tulevana viikonloppuna ensimmäistä kertaa laatuponikilpailuun. Laatuponikilpailu on tänä vuonna Aulangon ratsastuskoululla 9.-10.9. ja siellä arvostellaan mm. nuorten ponien rakennetta, askellajeja, kapasiteettia sekä estetekniikkaa. Itse en ole vielä kertaakaan päässyt mukaan tähän tapahtumaan joten olen hiukan pihalla siitä mitä tulee tapahtumaan.

Sakke on harjoitellut käymällä viimeisten parin viikon aikana kaksi kertaa irtohyppäämässä. Ensimmäisellä kerralla se oli vetelä kuin mikä. Yli se kyllä pääsi, mutta olisi se parempaankin pystynyt. Toisella kerralla lukitsin sen yöksi talliin ennen kuin menimme maneesille ja sitten Sakarista alkoikin löytyä potkua (ja pomppua!) enemmänkin.

Aivan ongelmitta ei selvitty, kun Sakari päätti yrittää poistua maneesista. Mikäli ette vielä tienneet niin Sakari on melkoinen kahlekuningas ja on mm. murtautunut useita kertoja erilaisista karsinoista ulos väkivalloin.


Yllä oleva kuva kertoo paljon. Sakari yritti poistua menemällä läpi puomista, johteesta ja köydestä, jotka estivät hyvin kaikkia muita poneja lähtemästä väärälle puolelle. Luojan kiitos Sakari ei lähtenyt tunkemaan itseään maneesin ovista pihalle vaan yritti ensin kiivetä katsomoon, koska sinne se ei päässyt niin se päätti paikaltaan hypätä muuripalikoiden yli läpi. Siitä se jatkoi suoraan kujaan ja hyppäsi hienosti. Kaiken tämän se teki panikoimatta, mutta sellaisella nopeudella että minulla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä estämään sitä...

Sakari on rohkea ja menee vaikka läpi kiven. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Hiukan välillä hakkaan päätä seinään, mutta on tuo poninpallero sen arvoinen.


Sellaista on ollut Sakarin urheilutreeneissä. Vapaa-ajalla syötän sitä paljon. Niin paljon, että se voisi vain superpallon tavoin kimpoilla yli esteistä. Hevoset ovat vielä toistaiseksi laitumella, mutta saavat jo lisäheinää sinne. Pian saan siirrettyä ne varmasti kotipihaan, vaikkakin tarha pienenee niin saavatpahan katoksen sekä minun elämäni helpottuu huomattavasti. 

Luultavasti päivän tai pari ennen showtimeä, joudun lukitsemaan Sakarin talliin, jotta se ei olisi laitumen väsyttämä kesäpullukka vaan ryhdikäs kilpaponi. Saas nähdä pärjäänkö sille enää sitten! 

Näillä eväillä lähdetään katsomaan minkälaista laatuponikilpailussa on!