maanantai 1. tammikuuta 2018

Ei kai tehty meitä onnistumaan



Jatkuvat takaiskut saavat motivaation koetukselle. Tässä taas oikeasti koetellaan sitä harrastuksen mielekkyyttä ja testataan kuinka paljon on valmis hevosten takia tekemään. Kun Jönssin jalka toipui niin oletin, että päästään treenaamaan hyvillä mielin ensi kesää kohti. Rehellisesti sanottuna taas ollaan melko pohjalla. Parin kuukauden takaiset ähkyoireet ovat palanneet. 

Jönssi on ollut satunnaisella liikunnalla surkeiden sääolosuhteiden takia ja sen takia, kun joku minussa sanoo, että kaikki ei ole kunnossa. Se on mielestäni epämääräisen jäykkä ja nyt se alkoi liikutuksessakin protestoida. Vahvasti epäilen hiekkaa ja toivon, että epämääräinen oireilu katoaa psylliumkuurilla. Ulkoinen olemus on parempi, kuin pitkästä aikaa. Liikutuksen määrään ja tasoon nähden Jönssi on suht lihaksikas. Se ei ole myöskään vielä laihtunut vaan näyttää sopusuhtaiselta.

Ratsastaessa Jönssi tosiaan kävelee kyllä pyydettäessä nätisti, mutta heti jos pyytää ravia niin se pukittelee ja ravistelee itseään. Se ei yritä riistäytyä vaan mielummin pysähtyy. Vaikka Jönssi on ollut menneisyydessään kamala kaakki ja heitellyt minua pitkin peltoja niin nyt se tuntuu aivan erilaiselta. Se on pitkän aikaa jo nauttinut työn teosta ja nyt siitä huomaa kilometrien päähän, että kaikki ei ole hyvin. 

Nyt vain toivon, että psyllium tekee tehtävänsä ja Jönssi palautuu omaksi itsekseen. Loogisesti ajateltunahan hiekka on erittäin todennäköinen syy. Tämä on vain spekulointia ja arvailua, mutta Jönssihän sai kesällä vahvan lääkekuurin jalan takia ja se lopetti syömisenkin lääkkeiden takia. Tämä on ehkä aiheuttanut jonkinlaista vatsahaavaa. Googlailun perusteella hevoset syövät vatsakipuihin hiekkaa ja näin ollen Jönssi on varmasti popsinut tyytyväisenä hiekkaa. Syksyllä myös annoin heinät maasta, kun en saanut fiksua heinälaatikkoratkaisua tehtyä ja siitäkin tuli hiekkaa.

Tällä hetkellä hevoset saavat heinänsä isosta heinälaatikosta, jossa on myös heinäverkko. Siitä riittää niille siis syötävää lähes kokoajan eli pitkiä ruokintavälejä ei tule. Silti Jönssi jostain syystä on alkanut järsimään kaikkea puuta, vaikka se ei ole ennen tehnyt sellaista. Se on syönyt heinälaatikkoa, seiniä ja aitoja. Tekeekö se siis sitäkin helpottaakseen vatsakipua? 

Nyt kun olen analysoinut tätä itsekseni niin tämä tuntuu aivan selkeältä ja mietin, että miksi en voinut huomata jo aikaisemmin?


Vaikka Jönssin kanssa epäonnistunkin jatkuvasti niin Kuningas Oskari onneksi piristää hieman. Ilmeisesti teen jotain oikein, kun tänään töihin lähti mielellään pieni ratsunalku. Otsalampun valossa, räntäsateessa Oskari päätti, että hänestä tulee luottoratsu. Selkäännousu, pysähtyminen, kääntyminen ja liikkeelle lähtö sujuvat erittäin hyvin. Oskarilla ei ole minnekään kiire ja se kärsivällisesti kuuntelee ohjeita ja toimii parhaan mukaan. Tänään se myös ensimmäistä kertaa alkoi näyttää rentoutumisen merkkejä. Oskaria saa myös helposti ohjattua jo painoavuilla, josta olen positiivisesti yllättynyt! Kunhan pohjat sallivat niin ravia aletaan ottaa lähiaikoina.

Oskarin kanssa edetään todella rauhallisesti, koska kovempaa ravitreeniä se ei kestä ja siispä haluan rauhassa rakentaa siitä vielä kestävän ratsun. Siitä voi tulla melkoisen näppärä harrastehevoinen, koska se liikkuu jo nyt tahdikkaasti ja on kiltti ja yritteliäs. Se on myös nättikin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti